Prosessilaatu

Ohjelmistoteollisuus lisää kilpailua, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja asettaa kasvaessaan vanhat toimintatavat kyseenalaiseksi. Markkinoilla ei enää menesty, jos ei pysty nopeisiin toimitusaikoihin ja asiakasta tyydyttäviin tuotteisiin. Laatuvaatimuksiin voidaan päästä vain panostamalla laatuun kokonaisvaltaisesti:

  1. tuotteiden laatuun, esim. käytettävyys ja ylläpidettävyys
  2. toimintatapojen eli prosessien laatuun, esim. katselmointi ja tehokkuuden mittaaminen
  3. resurssien laatuun, esim. henkilöstön osaaminen ja ajanmukaiset työvälineet.

laadut.gif

Näistä laadun osatekijöistä prosessilaatu on nyt erityisen ajankohtainen, koska sitä parantamalla voidaan saavuttaa edistymistä myös tuotteiden ja resurssien laadussa ja siten kokonaistehokkuuden kasvua. Eikä panostaminen maksa ylimääräistä, koska monet tutkimukset ovat osoittaneet rahojen tulevan nopeasti takaisin liiketoiminnan hyötyinä.

Kiinnostus prosessien laatuun on synnyttänyt kymmeniä erilaisia lähestymistapoja, joilla kaikilla on hyvät puolensa. Esimerkkejä ovat ISO9001 standardin mukainen laatujärjestelmä ja sertifiointi, SEI:n (Software Engineering Institute) kehittämän ns. CMM-kypsyysmallin käyttö ohjelmistoprosessien arviointiin ja parantamiseen sekä laatupalkintokriteerien käyttö ohjelmistoliiketoiminnan arviointiin ja vertailuun alan parhaiden yritysten kanssa.

Viitisen vuotta sitten ISO:n piirissä käynnistyi työ ohjelmistoprosessien yhtenäisen arviointistandardin luomiseksi. Projektille annettiin nimeksi SPICE (Software Process Improvement and Capability dEtermination). Toimeksiannon tavoitetta voi luonnehtia lyhyesti seuraavasti: parhaiden piirteiden omaksuminen kaikista siihen asti tunnetuista arviointimalleista ja niiden muokkaaminen yhtenäiseksi dokumenttisarjaksi ISO:n standardien laadintasääntöjen mukaisesti. Mukaan piti saada vielä omatkin ryydit eli kehittämisryhmän omat näkemykset parhaista arviointikäytännöistä.

Kehitys on johtamassa siihen, että SPICE tarjoaa yhteisen perustan, ja sen jatkoksi syntyy erilaisia kaupallisia tai yleishyödyllisiä metodipaketteja. Esimerkiksi CMM on hiljalleen muuttumassa SPICE:n suuntaan. Esimerkiksi Motorola, CMM:n suurin käyttäjä, on julkisesti ilmoittanut siirtyvänsä SPICE:n käyttöön maailmanlaajuisesti. Muita kaupallisia menetelmiä on esimerkiksi Bootstrap 3.0. Samaan sarjaan kuuluu myös FiSMA SPICE, mutta sitä kehitetään enemmänkin eräänlaisena puolijulkisena metodipakettina ja ohjeistona. Jo yli 10 merkittävää suomalaista yritystä on päättänyt ottaa FiSMA SPICE metodin käyttöön.

Sivun alkuun Sivua muokattu 31.7.2006