Uutiset »
 

Väitös: Ohjelmistotyön mittaaminen – ajan ja rahan haaskausta vai kilpailuetua?

Julkaistu 8.12.2008

Ohjelmistotuotannossa valmistetaan jotain aineetonta, jatkuvasti muokattavaa ja useimmiten ainutkertaista. Abstraktisuus, näkymättömyys ja kertaluonteisuus ovat esimerkkejä ohjelmistotuotannolle tyypillisistä erityispiirteistä, jotka aiheuttavat ohjelmiston kehitystyöhön ongelmia ja haasteita. Diplomi-insinööri Jari Soini on väitöstyössään tutkinut mittaamisen hyödyntämistä näiden erityispiirteiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa. ”Tarkoituksenmukaisesti kohdennettu ja oikein hyödynnetty ohjelmistokehitystyön mittaaminen on väline, joka mahdollistaa ohjelmistokehitystyön kontrolloinnin ja sen tuloksena syntyvän ohjelmistotuotteen laadun indikoinnin”, kertoo Soini.

Väitöstutkimustaan varten Soini on kerännyt ohjelmistokehitysprosessin mittaamiseen liittyvää empiiristä aineistoa suomalaisista ohjelmistoalan yrityksistä. Hänen empiiristen tutkimustulostensa avulla ohjelmistokehitysprosessista voidaan tunnistaa osa-alueita, joilla mittaaminen on vähäistä tai sitä ei jostain syystä suoriteta ollenkaan. ”Mittaamista hyödynnetään kuitenkin varsin vähän ohjelmistokehitystyössä. Se osoittaa, että mittaaminen on suomalaisille ohjelmistoyrityksille suuri käyttämätön potentiaali ohjelmistojen laadun parantamisessa”, Soini kiteyttää.

Mitä mitata? – monella tapaa ratkaiseva kysymys

Soini on väitöstyössään tutkinut ohjelmistotuotannon mittaamiseen liittyviä haasteita, mahdollisuuksia ja edellytyksiä sekä myös rajoituksia. ”Ohjelmistokehitysprosessissa on tarjolla satoja mittaamiskohteita. Käytännössä mittaamisesta aiheutuvat kustannukset rajoittavat tehokkaasti mittaamisen volyymiä. Yritykset joutuvat priorisoimaan mittaamistaan”, Soini sanoo. Hän toteaa, että yritysten näkökulmasta mittaamisen pitäisi olla tarkkaa ja kattavaa, mutta samalla vähän kuluja aiheuttavaa. Tämä yhtälö on melko vaikea ratkaista käytännössä.

Tutkimustulosten mukaan kehitysprosessin mittaaminen ja mittaustulosten hyödyntäminen painottuu voimakkaasti tietyille kehitysprosessin osa-alueille ja tietylle organisaatiotasolle. ”Ohjelmistokehitysprosessi on ensisijaisesti inhimillisten suorituspanosten yhdistämistä. Tällaisessa toimintaympäristössä mittaamisen tarkoitus ja tavoitteet on oltava kaikille yksiselitteisesti tiedossa”, Soini muistuttaa. Hän korostaa, että myös mittausdatasta annettava palaute ja datan hyödyntäminen ovat tärkeitä seikkoja: ”Jos mittaamista käytetään väärin tai se ymmärretään väärin, henkilöstö voi kokea mittaamisen rasitteeksi tai jopa uhkaksi.”

Soini esittelee väitöstyössään myös tutkimusprojektin aikana tutkimusryhmässä kehitetyn informaatiojärjestelmän, joka helpottaa ohjelmistokehitysprosessin mittaamista. Järjestelmä auttaa käyttäjää näkemään ohjelmistokehitystyön aikana suoritettavien prosessien ja niiden mittaamiseen soveltuvien mittareiden välisen yhteyden. ”Ohjelmistokehitystyön mittaamisen avulla saatavaa tietoa hyödyntämällä voidaan kehittää nykyistä ohjelmistokehitysprosessia ja parantaa ohjelmistojen laatua”, Soini toteaa.

Lisätietoja: Jari Soini, puh. (02) 627 2890 tai 040 826 2890, jari.o.soini (a) tut.fi

Sivun alkuun Sivua muokattu 8.12.2008