Kokouksen tuloksia purettiin FiSMAn jäsenille torstaina 10.6. klo 13 – 15. Erityisesti kerrottiin prosessien arvioinnin, IT-palvelujen hallinnan, tuotelaadun ja ohjelmistotestauksen työryhmien asioista, nykyisistä standardeista ja seuraavista versioista.

Matkaraportti Niigatan kokouksesta on ladattavissa täältä:

SC7-2010-Suomen matkaraportti-Final

IT-yrityksen toimintatavat ja palvelujen tuottaminen voidaan nähdä joukkona prosesseja. Niiden kehittämiseksi on ollut pinnalla erilaisia oppisuuntia ja trendejä, hakien milloin tehokkuutta, milloin laatua tai nopeutta. Jo vuosikymmenien ajalta saadut kokemukset on nyt saatu vihdoin tiiviiseen ja yhtenäiseen muotoon, ”SPI Manifesto” dokumentiksi.

SPI Manifesto on kokonaisvaltainen jäsentely prosessien kehittämisestä. Siinä on otettu huomioon sekä yleiset muutosjohtamisen periaatteet, IT- ja ohjelmistokehityksen erityispiirteet kuin kokemukset alan malleista ja standardeista. Nyt laaditut arvot ja periaatteet painottavat arjen vaatimusten huomioonottamista ja ihmisten sitouttamista kehittämiseen huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi alalla tunnetut mallit CMMI ja SPICE.

Tärkeämmäksi kuin johdon sanelema kehitys nähdään ruohonjuuritason kehittäminen, koska se tuottaa varmemmin pysyviä muutoksia ja onnistumisia. Kehittämisen pitää perustua tosiasioihin, mittareihin ja todellisiin kokemuksiin. Vähitellen saadaan aikaan oppiva organisaatio, jossa on positiivinen ja kasautuva kehittämisen kierre.

Liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen on oltava prosessien kehittämisen lähtökohta. Kehittämisen tärkeysjärjestyksen pitää määräytyä käytännön tarpeista ennemmin kuin standardien vaatimuksista tai halutusta kypsyys- tai kyvykkyystasosta. Toki standardeja ja mallejakin tarvitaan ja ne voivat tukea liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Prosessien kehittäminen voidaan nähdä investointina, kuten mikä tahansa kehitysprojekti.

Toiminnan kehittäminen on muutosjohtamista. Kulttuuriset seikat kuten myös ihmisten motivointi on otettava huomioon. Mikä toimii Suomessa ei välttämättä toimi toisenlaisessa työyhteisössä. Pitkäjänteisyyttäkin vaaditaan, kehittämisen tulokset eivät toteudu heti koska muutokset toteutetaan useimmiten vasta uusissa projekteissa.

Manifesto on laadittu helpottamaan IT-yritysten toiminnan kehittämistä. Sen voi ottaa sellaisenaan käyttöön joukkona koeteltuja periaatteita. Tuloksia saa aikaan jo sillä, että hyväksyy manifeston arvot ja periaatteet ja luottaa siihen että niille löytyy järkevä vastine omassa organisaatiossa. Vielä tehokkaammaksi kehittäminen muuttuu kun ottaa manifeston teesit lähtökohdaksi omalle kehitystoiminnalle ja –projektille.

Manifesto on saatu kiteytettyä kolmeen keskeiseen arvoon ja niistä johdettuun 10 periaatteeseen. Arvot ja periaatteet kerättiin syyskuussa 2009 pidetyssä työpajassa EuroSPI2009 konferenssin yhteydessä. Sen jälkeen työ jatkui pienissä työryhmissä. Pääasiallinen työ on tehty Tanskassa, Delta nimisessä tutkimusyhteisössä. FiSMA ry ja sen jäsenyritykset ovat käsitelleet ja kommentoineet manifeston luonnoksia Suomessa syksyn mittaan.

Nyt laadittua manifestoa arvioidaan ja päivitetään vuosittaisten EuroSPI konferenssin osana. Lisäksi on tekeillä SPI Manager-koulutuspaketti ja sertifioitu tutkinto, jossa manifeston periaatteet on konkretisoitu pitemmälle. Koulutus alkaa 2010 toisella vuosipuoliskolla.

Osa kokousmateriaaleista löytyy Tietopalvelusta, lisäksi joitain tuloksia käsitellään seuraavassa Prosessijohtamisen työryhmän SPIN-kokouksessa 12.1.2010 sekä IT-palvelunhallinnan työryhmän kokouksessa 12.1.2010.

Lisätiedot ja materiaalipyynnöt: Mika Johansson (etunimi.sukunimi @ fisma.fi)

Unohtuneet Tietopalvelun käyttäjätunnukset: intra @ fisma.fi

ICT-alan standardit voidaan luokitella kahteen perustyyppiin: ”de jure” ja ”de facto”. Tässä kyselyssä pyrimme kattamaan molemmat. ISO – standardit ovat de jure – tyyppiä eli ovat virallisia ja usein normatiivisia. Tunnettu esimerkki on ISO 9001 standardi. Yrityskonsortioiden, järjestöjen ja tutkimuslaitosten tekemät standardit ovat useimmiten de facto – tyyppiä. Ne voivat olla kuitenkin käytännössä yhtä tärkeitä tai suosittuja kuin virallisetkin standardit. Tunnettu de facto – esimerkki on SEI:n kehittämä CMMI-malli.

Kyselylomake jakaantuu kolmeen osaan:
A.    Vastaajaorganisaation taustatiedot, lähinnä organisaationne koko ja liiketoiminnan tyyppi
B.    Nykytila vastaajan organisaatiossa standardien tunnettuuden osalta
C.    Näkemyksiä ja tarpeita standardien hyödyntämisen, standardeista tietämisen ja käyttämisen edistämisen osalta

Vastaaminen vie aikaa noin 10 – 15 minuuttia. Toivomme saavamme paljon vastauksia, jotta sekä nykytilanne että standardien tarve tulisi luotettavasti selville!

Siirry tästä kyselyyn.

Kyselyn jälkeen FiSMA järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa seminaarikiertueen, katso ohjelma tapahtumakalenterista, ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Lisätietoja kyselystä ja tilaisuuksista antaa ensisijaisesti Risto Nevalainen, risto.nevalainen (a) fisma.fi. FiSMAn toiminnasta yleensä saatte parhaiten tietoa toiminnanjohtaja Mika Johanssonilta, mika.johansson (a) fisma.fi.

Auditoijien mukaan Wärtsilän Helpdesk on hyvä esimerkki asiakkaan ja ulkoisen palvelutoimittajan luottamuksellisesta ja toimivasta suhteesta. Wärtsilä on siirtänyt teknisen help desk palvelun Intian Bangaloreen vuonna 2007, mutta jo suhteellisen lyhyellä aikavälillä on nähtävissä selkeitä tuloksia ja hyötyjä. Lisäksi kaikilla arvioiduilla suorituskykymittareilla help deskin toiminta on erinomaista ja kaikki asetetut tavoitteet on ylitetty reilusti. Kommunikointi eri tukitasojen, asiakkaan ja toimittajan, Intian ja Suomen välillä on aktiivista ja monisuuntaista.

Vuoden 2009 arvioinnissa käytettiin vertailukohtana tukipalvelustandardia, ITIL-viitekehystä sekä ISO/IEC20000-standardia. Arvioitavat osa-alueet olivat johtaminen, toimintaperiaatteet ja strategia, henkilöstön hallinta, kumppanuudet ja resurssit, prosessit, henkilöstön tyytyväisyys, asiakastyytyväisyys ja suorituskykytulokset (mittareiden arvot).

HDI Nordic on valinnut Vuoden Help Deskin vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on löytää esimerkillinen asiakastukiyksikkö ja näin kiinnittää huomiota asiakastuen laatuun. Tunnuspalkinto palkitsee hyvistä suorituksista ja motivoi Help Desk -henkilöstöä.

Auditoinnin suorittivat toiminnanjohtaja Mika Johansson FiSMA ry:stä sekä Senior Consultant Liisa Torkkeli Wakaru Partners Oy:stä.

Lisätietoja
Timo Keinänen, HDI Nordic Oy, puh. 010 387 8280.

Osa kokousmateriaaleista löytyy Tietopalvelusta, lisäksi tuloksia käsitellään seuraavassa Prosessijohtamisen työryhmän kokouksessa (25.8.) sekä IT-palvelunhallinnan työryhmän kokouksessa (aikaa ei vielä päätetty).

Lisätiedot ja materiaalipyynnöt: Mika Johansson (etunimi.sukunimi @ fisma.fi)

Unohtuneet Tietopalvelun käyttäjätunnukset: intra @ fisma.fi

HUOM! Matkakertomuksessa selitetty ISO/IEC 31000-sarja päätettiin uudelleennumeroida ISO/IEC 33000-rajaksi 25.8.2009.

SPICE Academy tukee tutkimus- ja tiedonjakoaloitteita omalla asiantuntemuksellaan, arvovallallaan ja kansainvälisellä verkottumisella. SPICE Academy päätti kutsua viisi uutta jäsentä, jolloin jäsenmäärä nousee 20:een.

Lisätiedot: timo.varkoi (a) tut.fi

Tilaisuuden isäntänä toimi Morten Elvang-Göransson Nokialta ja paikalla oli kaikkiaan kuusi osallistujaa: kolme Nokialta, yksi finanssiyrityksestä, yksi ammattikorkeakoulusta ja amerikkalainen tilaisuuden alustaja Dean Leffingwell. Alustuksen aiheena oli ”Patterns, Anti-patterns and the Next Wave of Enterprise Agile Adoption”. Leffingwell käsittelee teemaa laajemmin kirjassaan Scaling Software Agility (2008).

Leffingwellin esityksen lomassa keskusteltiin Agile-kokemuksista. Todettiin, että scrum-master -koulutus on kohtalaisen hyvällä mallilla, mutta product ownerit tarvitsevat myös koulutusta vastuullisessa tehtävässään. Kokemusten mukaan tarvitaan niin technical kuin business owner -roolit. Heikko product ownership johtuu kokemusten mukaan siitä, että product ownerin rooli on ymmärretty väärin: product owner ei ole product manager. Nokialla kokonaista yksikköä (K. Känsälä) johdetaan scrumisti. Lean thinking ja leadership todettiin tärkeiksi myös SPI Manifestoa ajatellen.

Ketterän kehittämisen ja ketterästi toimimisen ytimessä ovat mielestäni tuoteominaisuuksien rajaamisen taito ja kehittämistehtävien vaativuuden arviointi. Niiden avulla ennustettavuus paranee ja ainakin kriittiset vaatimukset täyttyvät kehitettävässä ohjelmistotuotteessa. Leffingwell havainnollisti ajatukseni kaaviona, joka osoittaa miten ketterä työtapa ylläpitää tuotteen markkina-arvoa sitä paremmin mitä nopeammin merkittävät ominaisuudet (shipped solution) ovat markkinoiden hyödynnettävissä.

Seuraava SPIN tapaaminen on elokuussa. Silloin keskitytään SPI Manifestoon (EuroSPI konferenssi Madridissa syyskuussa).

SPIN -terveisin Anne Valsta

anne.valsta (at) haaga-helia.fi

FiSMAn vanhempi neuvonantaja Pekka Forselius kertoo CIO 1/2009:ssa minkälaisilla eväillä projektit saadaan onnistumaan. Lue juttu sivulta 10.

The survey can be obtained via this link.

You may be interested to know that:

• The survey will take less than 15 minutes
• The survey does not ask for commercially sensitive information and the results will be anonymous.
• Details such as name and organization requested will be used to code the responses – for example the views of consultant v service provider, large v small organizations, by location.
• Personal details will be known only to the person analysing the survey and will be deleted after the survey is analysed.
• The survey closes on 12th May 2009. Earlier responses will help establish the analysis and reporting that will be required.
• Information on the study group and on JTC1/SC7 are available on the front page of the survey.
• A summary of the results will be sent to you if you request it at the end of the survey.

The wider the response the better the information that is obtained, so if you have colleagues or other contacts who are interested in this subject please send this information onto them.

If you have any questions or concerns please get in touch with mika.johansson (a) fisma.fi or jenny.dugmore@service-matters.com (co-chair of the Study Group responsible for the research).

Thank you for your help.

SPICE Academy koostuu yhteensä 15 ohjelmistoprosessien huippuasiantuntijasta Australiasta, Brasiliasta, Englannista, Etelä-Afrikasta, Japanista, Koreasta, Italiasta, Luxemburgista, Ranskasta, USAsta ja Suomesta. Jäsenyys SPICE Academyssä tarjoaa näköalapaikan ohjelmistotuotannon prosessimallien kehittämisen ja standardoinnin tulevaisuuteen sekä luo edellytyksiä kansainväliselle yhteistyölle. SPICE Academyn tavoitteita ovat:

• edistää ISO/IEC 15504 standardin yhdenmukaista käyttöä
• koordinoida standardin koekäyttöä ja kerätä tietoa teollisuudesta
• edistää prosessiarviointien toteuttamista teollisuudessa
• tukea yhdenmukaisuusarviointien tulosten tunnustamista maailmanlaajuisesti
• tuottaa mallin tulkintoja prosessien tuotoksista ja arvioinnin indikaattoreista
• käynnistää ja tukea toimialakohtaisia ja alueellisia aloitteita
• rohkaista, tunnustaa ja tunnistaa alan asiantuntijoita
• perustaa palkintoja alan saavutusten palkitsemiseksi
• määritellä arvioijien pätevyysvaatimukset ja ylläpitää arvioijien koulutusohjelmia arvioijien pätevöittämiseksi

SPICE Academy toimii osana SPICE-käyttäjäyhteisöä, lisätietoja: www.spiceusergroup.org.

Lisätiedot Timo Varkoi, sähköposti timo.varkoi (a) tut.fi

Voit myös suunnitella oman konferenssiaikataulusi kalenterisovelluksella.

Lue artikkeli Sytykkeestä, tai PDF-muodossa: Mallien varmistamaa laatua – mallikelpoista laatua?

Lue koko uutinen TEKESin sivuilta.